keskiviikko 5. maaliskuuta 2014

Peiton paikka

Mökkihuuma ja lankadieetti on tuottoisa yhdistelmä. Mielikuvissani saavumme keväällä kalseaan mökkiin ja kaipaamme lämpöä, mutta aikansa se kestää saada uuni lämmitettyä, joten sillä aikaa on syytä kääriytyä johonkin lämpimään. Peittoja on siis syytä olla monta. Tässä numero kakkonen.




Malli Siksak-virkkaus
Mitat 102 x 161 cm
Lanka 7-veikkaa, Jannea ja muita saman vahvuisia lankoja
Menekki 1,5 kg
Koukku 3.75 mm Brittany

Tai sitten loppukesästä istumme grillaamassa ja auringon laskettua tulee vilu... viltti pelastaa. Virkkaus kesti muutaman viikon, eikä rasittanut oikeastaan muulloin kuin lämpimällä ilmalla. Etelään antavat ikkunat saavat olohuoneemme lämpiämään jopa 25 asteeseen auringonpaisteella, jolloin tuollaisen tiiviin villapeiton pitäminen polvilla aiheutti melkoista hikoilua.



Reunaan virkkasin kerroksen kiinteitä silmukoita oranssilla ja nirkkokerroksen ruskealla. Hetken aikaa harkitsin reunan jättämistä ilman viimeistelyä, mutta jotenkin se vain näytti keskeneräiseltä ilman. Ihan kokonaan en tätä onnistunut neulomaan omasta varastosta, ja jouduinkin ostamaan ehkä reilut puoli kiloa lankaa. Aika monta vuosikertaäklötysväriä sain silti tuohon soppaan upotettua.



Tämän ja osan viime viikkoa olen pitkästä aikaa saanut viettää talvilomaa. Pätkätöitä tehdessä en sitä kerennyt ansaita, mutta nyt opiskelumaailmassa se taas lankeaa kuin manulle illallinen. Sen ansioista pääsin nyt aloittamaan jo kolmatta mökkivilttiä. Eikä se kaikki aika ole silti virkatessa mennyt. Joitakin opiskeluhommia ja polttopuun kantoa on myös kerennyt puhumattakaan normaaleista arkiaskareista. Ja nyt sitten loppulomaksi reissuun. Minäpä en lähdekään maailman ympäri, minä lähden Tampereelle!

14 kommenttia:

Inkeri kirjoitti...

komea peite

Ripsu kirjoitti...

Onpas ihana! Rakastan ajatusta jämätöistä, mutta usein lopputuloksena on pelkkää riemunkirjavaa pellenoksennusta. Tässä ei ole kyllä tietoakaan sellaisesta! Sommittelitko värejä jotenkin vai otitko vain pussista seuraavan kerän? Teit kummin vain niin lopputulos on kertakaikkisen upea!

Sukkalandia kirjoitti...

Kiitokset kehuista. Ripsu, yritin olla suunnittelematta mutta käytännössä yritin painottaa vaaleita ja tummia mahdollisimman tasaisesti, samoin seurasin että samaa väriä riittää suunnilleen koko mitalle ja yritin olla laittamatta samaa kauhean pian uudestaan. Eihän tuohon ihan pettämätöntä logiikkaa mitenkään saa, mutta insinöörin kulmikasta suunnittelumieltä miellyttävä lopputulos kuitenkin. Se hyvä puoli tuossa sekamelskassa on että ihan hirveän väriset langatkin pystyi sinne laittamaan.

iso gnu kirjoitti...

Tuo on kiv malli. Ihanan lämpöistä! Olen itse tekemässä 7 Veikkaa lähinnä jämistä dominopeittoa. Siitä tulee värikäs.

Raitalammas kirjoitti...

Kyllä kelpaa mökkikautta odotella, kun on noin upea peitto valmiina!

MiunMaun kirjoitti...

Hirmuisen ihana peitto/viltti. Tästä tulee hyvälle tuulelle. Ikinä ei uskoisi, että siellä on mitään ällötysvärejä, näyttää kauniilta.

paivis kirjoitti...

Kaunis, niin kaunis.
Tervetuloa Tampereelle :)

Anonyymi kirjoitti...

Tosi hieno peitto!

Paula kirjoitti...

Kaunis peitto!

Unknown kirjoitti...

Kaunis peitto. Mukava on tuohon käärityä viileällä.

-P- kirjoitti...

Ihan mahtava! En mä ainakaan nää siellä mitään ällötysvärejä... hyvin ovat sulautuneet! Huima peittotahti sulla kyllä on, täytyy kohta jämälankojen olla jo käytetty!

Niinu kirjoitti...

Upea peitto! Ja niin hienosti sopivat värit toisiinsa - oliko oikein mietitty juttu?

Sukkalandia kirjoitti...

Kiitokset kaikille kommentoijille. Niinu, sen verran mietitty juttu että kaikkia rumanvärisiäkin piti saada siihen mahtumaan, mutta kaikkia värejä ei ollut aloittaessa käsillä, vaan haalin niitä sitä mukaa kun työ edistyi, jopa joitakin äklövärejä 50 gramman kerillä. Tuossa ylempänä olen kommenttiin kirjoittanut värien sekoitusmenetelmästä tarkemmin.

Seijasisko kirjoitti...

Ihana. Kerään blogiini kivoja jämälankaideoita. Saanko napata tästä kuvan blogiini, laitan kyllä linkin tähän postukseen.