maanantai 30. syyskuuta 2013

Metsurin sukat

Koska yhdeltä kerältä neulominen tuntuu nykyisin hieman oudolta, täytyy nätisti raidoittuvaa Opalia hieman maustaa jämälangoilla. Jottei lankojen päättelyurakka jäisi liian pieneksi, kannattaa jo sukan suun resoriin valita kaksi melkein samanväristä lankaa.



Malli 64 s, ranskalainen kantapää, nauhakavennus. Koko 39.
Lanka Opal Handwerk & Hobby Förster 7122 ja ruskeita langanloppuja
Menekki Yhteensä 66 g
Puikot 2,25 mm KnitPro

Raidoitusinto laantui sitten hieman kun pääsin kantapäähän. Intoa laimensi se seikka, että en oikein saanut haarukoitua noita ruskeita Opalin, Fabelin, Lorna's Lacesin ja Trekking XXL:n jämiä riittämään raitaisiin kantapäihin, päädyin neulomaan ne pelkästä Trekkingistä, joka sekin on hieman raidoittuvaa.

Kärkeen tulikin sitten tosi kärkevä raidoitus, joka on tuossa varpaiden päällä kuin huutomerkki. Ihan on siinä ja siinä että en tältä istumalta ryntää purkamaan niitä ja etsimään vähän miedompaa yhdistelmää. Ehkä en kuitenkaan. Tai jos sittenkin...

Hevoskuiskaajan sukat?

Jossain vaiheessa kevättä alkoi kummitella sellainen (turha) pelko että langanloput pääsevät loppumaan. Niinpä tuli tilattua pari kerää valmiiksi raidoitettua lankaa, ja Opal näytti sillä hetkellä houkuttelevimmalta. Opalista olen aina tykännyt, ja tykkään edelleenkin!



Malli 72 s, ranskalainen kantapää, nauhakavennus. Koko 45.
Lanka Opal Handwerk & Hobby 7121 Pferdeflüsterer
Menekki n. 90 g
Puikot 2,25 mm KnitPro

Mutta... jo ensimmäisen sukan kantapäässä aloin tuumia että varsin steriilin oloiset sukat on tulossa, ja miten tämä nyt näin nopeasti taas etenee... tuntui ihan kummalliselta neuloa vain yhdeltä kerältä. Suorastaan tylsältä.

Sukista ei kuitenkaan tullut tylsät. Kuvausrekvisiittana ollut mieshenkilö, joka asuu samassa taloudessa, kysyi poseeratessaan sukkien saajaa. Ilmeni että siisteille sukille olisi käyttöä, joten nämä jäivät sitten mallin jalkoihin.



Ja näiden sukkien kuluttaja on oikeastaan autokuiskaaja, ei hevoskuiskaaja.

keskiviikko 4. syyskuuta 2013

Harmahtavat moniraitasukat

Mitä pienemmiksi langanloppukerät käyvät, sitä kiehtovammaksi homma käy. Lankoja täytyy olla mukana jo niin monta sorttia, ettei laskuissa pysy mukana. Mukaansatempaavaa!



Malli 64 s, raidat 2/2, ranskalainen kantapää ja nauhakavennus. Koko 39.
Lanka Resori, kantapää ja kärki Hjertegarn Kunstgarn, harmaa. Sandnes Sisu Fantasy väri 1093 sekä useita muita tummansävyisiä pätkävärjättyjä sukkalankoja. Ehkä vähän käsinvärjättyä Opalia ja nyttynen Stepiä.
Menekki Yhteensä 72 g
Puikot 2,25 mm KnitPro

Langanloput maltoin jakaa kahtia, joten neulominen luisti suorastaan koukuttavan nopeasti vuorotellen kumpaakin neuloen samalaisista keristä. Isommat määrät puolitin vaakaa apuna käyttäen ja pienempiä vetelin pitkin kämppää vuorotellen kietaisten lattiatuulettimen säätöruuviin ja toisessa päässä huonetta olevan vaaterekin päätynappulaan. Turhauttavan oloista puuhastelua mutta neulomisen mukavuus kyllä palkitsi vaivan.

Liskosukista tuttu Sisu Fantasy kesyyntyi ja läikittyi onnekkaasti molemmissa sukissa melkein samalla tavalla samalle puolelle jalkaa. Sitä riitti vain varsiin, mutta eihän se tällaisessa projektissa haittaa. Jatkoin jollain muulla harmaakirjavalla, tällä Opalin Handpainted pätkävärjätyllä. Nuo langat joissa on väriä ja shakkiruutuja ovat sitten jotan muuta, ehkä Opalia, Fabelia tai Stepiä.

torstai 22. elokuuta 2013

Punakirjavat sukat

Punasävyisiä langanloppuja oli vielä melkoisesti jäljellä. Näihin sukkiin sattui monta niin samanhenkistä lankaa ettei langan vaihtoa edes huomaa.



Malli 60 s, raidat 2/2, ranskalainen kantapää, nauhakavennus. Koko 38.
Lanka Lorna's Laces Shepherd Sock värit Tuscany ja Gold hill sekä Charcoal kantapäässä ja kärjessä. Sukan suussa ja kärjessä Opal Uni. Austermann Step punakirjavat 0133 ja 0134.
Menekki 69 g
Puikot 2,25 mm KnitPro

Näistä sukista sain taas lisää intoa loppupätkien neulomiseen. Harmi vaan että yhä vähenevästä pätkävarastosta löytyy yhä huonommin yhteen sopivia lankoja. Niistä täytyy varmaankin kyhätä kasaan jotain psykedeelistä. Tai sitten vaan tylsää. Saas nähdä.


Vanha vaivani tenniskyynärpää on jo taakse jäänyt murhe, mutta koska työvälineenäni on edelleenkin näppäimistö, täytyy neulomisen kanssa olla varoivainen. Onneksi se ei enää koukuta takavuosien malliin. Joskus huomaan vain istuvani neule kädessä, tuijottaen joko läppäriä tai telkkaria. Molemmat ovat yleensä katseeni ulottuvilla iltaisin. Paitsi tänään.



Nämä kotoiluhommat koukuttavat edelleen entiseen malliin, vaikka aikaa niihin on käytettävissä paljon vähemmän kuin ennen. Suolakurkkuja ei vaan voi ostaa kaupasta. Omatekoiset kun ovat niin paljon parempia. Ekstrapiparjuurella ja ekstravalkosipulilla.

maanantai 29. heinäkuuta 2013

Banaanisuklaan loput

Yli viisi vuotta sitten neulotuista sukista yli jäänyt lanka pääsi puikoille keväällä.


Malli 60 s, raidat 2/2, ranskalainen kantapää, nauhakavennus. Koko 38.
Lanka Opal käsinvärjätty keltaruskea ja Drops Fabel ruskea 300.
Menekki n. 60 g yhteensä
Puikot 2,25 mm KnitPro

Hieman yksitoikkoiseksi alkaa tämä sukkien esiinmarssi käydä, suurin osa viimeaikaisista sukistani on nimittäin löytynyt hautautuneena jostain päin jemmojani. Niin nämäkin. Ihan tarkkaa havaintoa näiden neulomisajankohdasta ei ole, mutta liekö tuolla väliä. Kuvausajankohta paljastaa ihan riittävän paljon.

Tuohon ruskeakeltaiseen lankaan ihastuin sen ostettuani noin 7 vuotta sitten, mutta jokseenkin kyllästyin siihen neuloessani siitä sukat 5 vuotta sitten. Se kyllästys kesti pitkään ennenkuin saatoin suunnitella minkäänlaisisa sukkia siitä. Jonkinlainen kyllästys alkaa vaivata mieltänikin, minusta tuntuu että olen neulonut varastojani tyhjäksi pikkukeristä nyt vaikka kuinka kauan, mutta loppua ei vain näy.



Ehkä tauko tämän langan työstämisessä teki hyvää, kun nyt keksin sille näin pliisun kaverin ja sainkin sitten ihan kivan sekoituksen niistä. Värikasautumat muuttivat luonnettaan ja laimenivat selvästi. Kyllä tuo ankeahko ruskea onkin sitten rauhoittava!



Tämä olikin sitten kaikkea muuta kuin rauhoittavaa! Uni ei meinannut yöllä tulla kun kroppa oireili äänenpaineen vaikutuksesta ja poppikone soitti päässä Musen hittejä. Korvat suojasin konsertisssa korvatulpilla, joten ne olivat sentään yön ajan ihan rauhalliset. Olihan spektaakkelia kerrakseen! Ja ettei nyt tulisi väärinkäsityksiä: tykkäsin ihan kympillä!