Vähän isommat sukat

Prinsessatytyön isosisko oli pienenä keijukainen, mutta nykyisellään alkaa jo muistuttaa teiniä, vaikka täyttääkin vasta 9 vuotta keväällä. Pinkki on silti vielä suosikkiväri.



Malli 44 s, raidat 2/2, ranskalainen kantapää, nauhakavennus, koko 36.
Lanka Novita 7 veljestä luonnonvalkoinen 010 ja pinkki 500.
Menekki 78 g yhteensä.
Puikot 3,25 mm KnitPro sukkikset.

Tämä pinkki lanka on ollut huonon onnen lankaa tähän asti. Jostain syystä olen ostanut sitä kolme kerää joskus melkein 10 vuotta sitten enkä saanut upotettua juuri mihinkään. Yhdet sukat jopa jäivät valmiiden sukkien koriin, koska tuntui että en voi niitä kenellekään antaa, itse kun olen siinä määrin pinkkivammainen että pystyn pinkkiä käyttämään vain roosanauhapäivänä, ja silloinkin käytän aina samaa huivia.

Nyt on värimaailma taas sellainen että tämä kylmähkö pinkki ei näytä niin eri planeetalta tulleelta. Sitä näytti olevan juuri sopivasti pikkutytyön sukkia varten, mutta kuten usein olen huomannut, pikkutytöillä on nykyään isot jalat. Lanka ei sitten riittänytkään ihan, joten piti miettiä ankarasti mitä tekisi, kun kiireaikataulun vuoksi ei viitsisi purkaakaan ja aloittaa alusta.

Sitten muistin nuo sukkalaarin pohjalle jääneet huonon onnnen sukat, ja ihan surutta aloin purkaa. Ja valinta oli loistava, sillä kun tämä keijukaistyttö avasi sukkapakettinsa, oli seurauksena onnen kiljahdus: Ihanat sukat! ja niin lensivät suklaat taas olan yli ja sukat sujahtivat jalkaan. Neulojan unelmapäivä!

Pienen tytön sukat

Nuorin lapsenlapseni on jo iso tyttö, täyttää keväällä 4 vuotta. Prinsessakausi on päällä, ja kaikki vaatteet ovat pinkkejä ja juhlissa on aina prinsessamekko päällä ja tiara päässä. Lankakorin pohjalta kaivelin mahdollisimman prinsessaiset langat.



Malli 44 s, ranskalainen kantapää ja nauhakavennus, koko 26. Raidat 2/2.
Lanka Novita Nalle Kukkaketo 261 ja Novita Nalle 559.
Menekki Yhteensä 40 g.
Puikot 2,75 mm KnitPro sukkikset

Pikkusukille en omista pingottimia, joten ainoa mahdollisuus viimeistellä sukat on prässätä silitysraudalla. Jälki ei ole ihan yhtä hyvää, mutta ei saajakaan ole sitä sorttia että silittelee ja ihailee sukkia. Neiti on suoran toiminnan kannalla, joten sukat vedettiin samantien jalkaan kun ne saatiin paketista ulos. Erityisen suurta ylpeyttä tunsin siitä että samassa paketissa olevat suklaat lensivät olan yli kun tyttö alkoi pukea sukkia jalkaansa. Tuli ihan tunne että näitä sukkia on odotettu!

Pukinkonttiin

Juu, en ole vielä ryhtynyt ensi jouluksi neulomaan. Sukkakiire oli joulun alla sitä luokkaa että sukkia valmistui tämän tästä, kuin putkesta olisi tipahdellut.



Malli 52 s, ranskalainen kantapää ja nauhakavennus, koko 43.
Lanka Novita 7 veljestä sinapinkeltainen 288 ja ruskea 661.
Menekki Yhteensä 122 g.
Puikot 3,5 mm bambusukkikset

Näiden neulomisesta on jo semmoinen tovi että piti laskea kuvasta silmukkamäärä, kun en enää tarkkaan muistanut kenen pakettiin nämä kääräisin. Värit sattuvat minun värisilmääni ihan jetsulleen, joten mieli tekisi neuloa itsellekin tämänväriset sukat. Jostain vain pitäisi löytää ohutta saman väristä lankaa.

Nyt tässä sukkaputken tuotoksia ihmetellessäni ihmettelen myös sitä että käsieni kunto ei ole ollenkaan niin huono kuin olisin odottanut. Kaikenlaisia kipuja peukaloissani olen potenut jo toistakymmentä vuotta. Vasta viime syksynä otin asiakseni ryhtyä selvittämään syytä kipuihin. Ensimmäinen yritys oli fysioterapeutin luona. Tuomio oli julma: nivelrikko. Kivut pysyvät, hoitoa ei juuri ole kivunlievityksen lisäksi. Sitten tuli muuta asiaa lääkäriin, ihan terveyskeskukseen vaan. Samalla pyysin vilkaisemaan peukaloitani. Lääkärin kulmakarvat kohosivat kun sanoin että fysioterapeutti kertoi niissä olevan nivelrikko. Ei nivelrikko ole tällainen. Näissähän on jännetupen tulehdus. Laitetaanko kortisonia? No totta ihmeessaä! Kortisonista oli apua vain kaksi viikkoa, mutta lääkärin ehdottamaa paikallista kivunhoitoa lisäksi käyttäen olen saanut peukaloni toimimaan toistaiseksi ilmana suurempia kipuja. Missähän lienee totuus? Pääasia että voin neuloa!

Pieni peitto

Mies sai ensimmäisen lapsenlapsensa marraskuun lopulla. Nuori äiti vietti odotuksen loppuajat kotosalla askarrellen ja virkaten, joten tavallista vauvanpeittoa en ryhtynyt tekemään. Vaunupeitolle uskoin olevan käyttöä, ja oikeassa olinkin.



Malli Dominoneule
Lanka Novita Nalle 010 luonnonvalkoinen ja 127 vaaleansininen
Puikot 3,5 mm KnitPro pyöröt + reunuksessa useita kaapeleita peräkkäin
Menekki 423 g
Mitat 97 x 64 cm

Värimaailma oli tiedossa jo hyvissä ajoin, kopioin sen lapsen äidin  Ipana-langasta virkkaamasta isoäidinneliöpeitosta. Vaikkakin mieluisa, tämä peitto oli aikaa vievä projekti. Aloitus jäi ehkä vähän viime tippaan. Vaikka se oli valmis hyvissä ajoin ennen lapsen syntymää, se sotki melko lailla jouluneulontasuunnitelmani.

Dominoneuleen taakse jää yhdistämisen vuoksi koholla olevat saumat, joten ihan torkkupeitoksi pikkuvauvalle tämä malli ei sopisikaan. Nalle on myös turhan karheaa siihen tarkoitukseen. Vaunupeitto saa kuitenkin olla paksu ja karheuskaan ei haittaa. On myös hyvä ettei sisällä käytettäviä peittoja tarvitse siirrellä ulos vaunuihin.

Viilenevässä syksyssä tällainen työ oli parhaimmillaan: kun tuli pieni vilu, voi työn levittää polville lämmikkeeksi. Joulusukkia neuloessa olikin sitten lämmin ihan silkasta hopusta. Ja lämmitti se takkakin vähän.

Hei, se neuloo taas!

Vuosi on vierähtänyt siitä kun viimeksi sain sukat valmiiksi. Kaikkea muuta on tullut näperreltyä, varsinkin torkkupeittoja. Nyt taas sukkia!

Malli 52 s, ranskalainen kantapää, nauhakavennus. Koko 43.
Lanka Novita 7 veljestä Tweed värit 845 ja 843.
Menekki 129 g yhteensä
Puikot 3 mm bambusukkikset

Viimeiset torkkupeitotkin virkkasin viime vuoden lopulla, ja sitten aloin lepuuttaa kipeitä käsiäni. Toki opiskelujen aloittaminen oli myös hyvä syy karsia aikasyöppöjä harrastuksia. Kesän lopulla tajusin että ei ne kädet yhtään sen vähemmän kipeät olleet yli puolen vuoden neulomistauon jälkeen, joten päätin kokeilla. Ja hyvinhän se sujui. Kai se vaan niin on että jos aamulla herätessä ei mihinkään koske niin on kuollut.