keskiviikko 5. helmikuuta 2014

Koukuttava peitto

Vuosien maanisen sukanneulomisen jäljiltä kaapit ovat pullollaan jos minkä väristä lankakerää ja syttyrää, ja värit ovat sateenkaaren eri laidoilta. On tummanpuhuvaa ja kirkuvan räikeää ja kaikkea siltä väliltä. Eihän niistä mitään saa. Ajattelin monta vuotta.



Malli Dominoneuletta, 15 x 25 ruutua, joissa 25 s. Vihreän reunuksen malli täältä.
Koko 91 x 157 cm lattialla, käytössä joustaa mukavasti.
Lanka Kaikkea kaapeista löytynyttä noin 200 m / 100 g -vahvuista
Menekki Yhteensä 1100 g
Puikot 3,5 mm Prym pyörö
Koukku 3,25 mm Brittany

Perheemme pitkäaikainen suunnitelma kesämökistä alkoi realisoitua viime kesänä. Ensi kesänä ollaan jo siinä vaiheessa että mökkimaailmassa voi asustaa, ja sisustusasiat alkoivat mietityttää jo viime syksynä. Retroa ja vanhaa saisi käsin veistetyssä hirsimökissä olla, mutta ajatus vanhasta ja mihinkään muuhun kelpaamattomasta puistattaa. Siispä vanhaa ja hyväksi havaittua uudessa muodossa ja varta vasten valmistettuna.

Tällaisen peiton neulomista voisin suositella syksyn koleisiin päiviin, sillä tuo paksu peitto polvilla tarkenee kyllä vaikka vähän viileämmässäkin kamarissa. Kesällä sen neulominen voisi olla kauhistus!



Tämän projektin jälkeen ansaitsen varmaan Langanpäättelijän Kultaisen Ansiomerkin. Peitossa on 375 ruutua, joissa vähintään kaksi langanpäätä jokaisessa. Lisäpäättelyä tuli sitten raidallisista ruuduista, ja niistä joissa piti jatkaa lankaa. Totuus lienee jossain 800 ja 900 langanpään välillä. Tämän palkinnon tulen omistamaan uskolliselle päättelytyökalulleni, 7 cm mittaiselle ja 2,5 mm paksulle jättiparsinneulalle! Sen kanssa on päättely sujunut kuin tanssi, ote ei ole lipsunut ja päättelyä on voinut tehdä kuin automaattiohjauksella. Isoon silmään sujahtaa niin ohut kuin paksu lanka jopa pelkällä näppituntumalla. Ilman tällaista neulaa olisi näiden tilkkutöiden teko täyttä tuskaa! Tämän onnekkaan hankinnan tulin tietämättäni tehneeksi joskus vuonna 2006 ostaessani tuollaisen tuiki tärkeän Chibi-neulaputkilon.



Hetkittäin tätä peittoa neuloessa yllätti väriähky ja kyllästys, mutta sopivasti joulun alla uusia väriyhdistelmiä tuli saataville joulusukkien ylijäämälangoista. Peiton mittaa hahmottelin vieressä rötköttävän mieshenkilön avulla, asettelin peittoa hänen päälleen ja mitan määritin siten että peitto riittää varpaista leukaan. Peiton suosio tuli varmistettua jo valmistusvaiheessa. Arkipäivien ajaksi asettelin peitontekeleen sohvan selkämykselle, ja perjantaisin opiskelupaikkakunnalta kotiin palatessani huomasin sen päässeen käyttöön.



Haikein mielin lopetin neulomisen kun tarvittava mitta tuli täyteen. Visioni tästä peitosta sisälsi reunuksen aina oikein -neuleena, mutta ajatus 5 metrin puikkojonosta oli sen verran hirvittävä että päädyin virkattuun reunukseen. Tähän peittoon sain upotettua siis 1,1 kg lankaa, mikä kaikki löytyi omasta kaapistani. Kumma kyllä, yhtään hyllyä ei näytä vapautuneen...

12 kommenttia:

Raitalammas kirjoitti...

En yhtään ihmettele, että peitto meni heti käyttöön. Se on upea! Raitareunus viimeistelee työn hienosti.

Paula kirjoitti...

Aivan mielettömän hieno peitto! Tosi hyvältä näyttää monine ihanine värineen, todella kotoisan näköinen! Suosio ei ole kyllä mikään ihme :)

Tiina kirjoitti...

Huh, mikä suoritus! Peitto on ihan valtava! Tuohon on varmasti ihana kääriytyä mökillä. Kyllä jämistä vain on moneen. :)

Marika kirjoitti...

Ompa upea peitto kertakaikkiaan! Rohkaistuisikohan itsekin noita jämäkeriä alkaa kutomaan pala palalta, hmm :)

Aikunaskareet kirjoitti...

Ihana peitto kaikkinensa!!!!
Mulla työn alla isoäidinneliöitä ohuista sukkalangoista kaksinkertaisella langalla virkattuna. Ja sama tunne: ei mukamas silminnähden lankapaljous silti hupene ;)

Anna kirjoitti...

Upea! Kyllä noiden lankojen päättelystä saa useammankin mitalin. :)

Päivi kirjoitti...

Ihastuttava

iso gnu kirjoitti...

Ihana!Ihanan

Jaksan tuskin odottaa omani valmistumista ja neuloa omani loppuun, jonka aloitin viime keväänä ja kesän aikaan en tehnyt yhtään. nyt taas olen neulonut. Mulla on isompia ruutua ja niitä on reilu 40 vielä tekemättä ja reunus.

-P- kirjoitti...

Täydellinen peitto hirsimökkiin! Värejä pitääkin tuollaisessa peitossa olla enemmän kuin vähemmän! Ja on se nyt kumma, kun yli kilon kuluttaa lankaa, eikä huomaa mitään vajausta missään... Tiedän tunteen! :)

Tuomontuvan Anni kirjoitti...

Tää on ihana peitto, lempeän kirjava, ei kuitenkaan sekalaiset värit sillätavoin kun mummoruudussa, onnee vaan sinne peiton alle!!

Unknown kirjoitti...

Ihan älyttömän hieno peitto on! Jaksaispa itekin tehdä samanlaisen :) Tosin pitäs ensin huomattavasti enemmän tehdä sukkia, että olis jämiä joista tehdä peitto.

Hepsi kirjoitti...

Wau, kuinka upea peitto! Minäkin aloitin noita palasia muutama vuosi sitten neulomaan noita palasia, mutta ohuesta sukkalangasta, ja nyt työ on hautautunut neulekorin pohjalle. Jospa joskus innostuisin uudestaan.